Koulumuseo, Kievarintie 2

Vanha koulu, opettaja Rainesalo (hattupäinen), 3. vas. takana Impi Kilpinen os. Vilo Miltähän 1900-luvun vuosikymmeneltä?

 

Vanhan koulurakennuksen, nykyisen koulumuseon, historiaa n. 1866–1900

Porlammilla koulu alkoi aikanaan siten, että n. 10 vuotta ennen varsinaisen kansakoulun syntyä oli kylään perustettu pienten lasten koulu eli kyläkoulu, minkä nimisenä se kyläkokouksissa esiintyy. Tätä koulua varten oli rakennettu kaksi huonetta kylän yhteiselle maalle eli Ali-Tikkalan Sikopiirimaalle, nykyiselle vanhan koulun paikalle. Huoneet ovat yhä jäljellä, toinen huone Lampisen kirjastona ja toinen välihallina. Pienempi huone on toiminut myös postihuoneena ja isompi huone käsityöhuoneena. Näissä suojissa annettiin opetusta kylän lapsille lukemisessa ja kirjoituksessa. Kun kansakouluasetus 1866 astui voimaan, Porlammille alettiin suunnitella varsinaisen kansakoulun perustamista. Siitä keskusteltiin ensi kerran kyläkokouksessa 1868.

Vuonna 1870 kyläkokous oli kutsuttu koolle käsittelemään varsinaisen kansakoulun perustamista.  Asiaa ajamaan valittiin erityinen toimikunta: tilanhoitaja Anders Rudnäs, lautamiehet Vilhelm Fest ja Topias Pessala ja maanviljelijät Johan Silvast, Fredrik Sistola, Erik Rosi ja David Korppi. Nykyistä koulurakennusta päätettiin jatkaa siten, että rakennetaan maantielle päin viisi syltä pitkä lisärakennus, josta tulee opettajalle kaksi huonetta ja keittiö sekä eteinen. Lisäksi rakennettiin tarpeelliset ulkohuoneet.

Kylän talolliset määrättiin tuomaan rakennusaineita ja hirsiä rakennuksia varten. Työ päätettiin antaa urakalla suoritettavaksi ja varat ottaa koulu- ja makasiinikassoista. Opettajalle annettiin kaksi tynnyrinalaa perunamaata koulun vierestä ja lehmän laidun kesällä ja talviruoka yhdelle lehmälle. Heikoille oppilaille oli annettava opetusta kuukausi ennen ja jälkeen kouluajan, mistä opetuksesta opettajalle maksettiin kolme tynnyriä rukiita ja yksi tynnyri ohria, jotka myös otettiin makasiinikassasta. Kartano, jolla ei ollut osuutta makasiiniin, otti osaa koulumenoihin suhteellisesti manttaalin mukaan.

Koulurakennuksen tuli olla valmiina keväällä1872. Se valmistuikin määräaikana, jolloin myös anottiin kuntakokoukselta lupaa koulun muuttamisesta kansakouluksi. Siellä asiaa kuitenkin vastustettiin, todettiin, että porlammilaiset voivat tyydyttää opinhalunsa kirkonkylään perustettavassa kansakoulussa.

Porlammilaiset olivat kuitenkin tiukasti vaatineet kansakoulua kyläänsä, ja luvattuaan huolehtia koulunsa kustannuksista, kuntakokous suostui lopulta pyyntöön. Vaatimukseen omasta koulusta osallistui myös nuori Hilda Käkikoski, joka kiersi kyläläisten luona ja kannusti vaatimaan koulun perustamista.  Koulun toiminta pääsi alkamaan 1877.

Vuonna 1885 annettiin määräys, että kansakouluissa on annettava opetusta myös käsitöissä. Siksi koululle hankittiin välttämättömät käsityövälineet.

Kun tyttöjen käsitöistä ei huolehdittu, tarkastaja muistutti tästä kylää. Kyläkokous, johon myös tarkastaja saapui, kutsuttiin kokoon ja se päätti, että kylä alkaa huolehtia tyttöjen käsityöopetuksesta vuoden 1886 alusta. Opettajaksi valittiin pikkulasten opettaja Venla Grönroos. Opetusta annettiin viisi viikkotuntia, ja siitä maksettiin yleisistä varoista myönnetty 50 mk:n vuosipalkka.

Koska koulun luokkahuone oli kovin pieni ja siinä oli annettava opetusta käsitöissä sekä pojille että tytöille, tarkastaja ehdotti, että rakennettaisiin uusi käsityöhuone. Lokakuun 9. pnä 1887 kyläkokouksessa asiaa käsiteltiin, ja koska käsityöhuonetta ei saatu muuten sijoitetuksi, päätettiin, että opettajan huoneista tehdään uusi luokkahuone ja rakennetaan uusi lisärakennus opettajaa varten: 4½ syltä pitkä ja leveä väliseinillä kahta huonetta, keittiötä ja eteistä varten osiinsa jaettu. Kivijalkaan tehtiin kellari.

Perustustyöt ja kivijalka annettiin urakalla Jopi Koskisen suoritettavaksi ja varsinainen rakennustyö Juho Tuomaanpoika Simolalle. Työn tuli olla hyvää ja sen suorittamista valvomaan valittiin erityinen 9-miehinen toimikunta. Lokakuun 4. pnä 1888 työtä kokoonnuttiin tarkastamaan, ja silloin jokainen läsnäollut lausui tyytyväisyytensä työn hyvyydestä. Talolliset toivat rakennusaineet. rahat saatiin koulu- ja makasiinikassoista ja kylän tilattomat suorittivat kukin kaksi päivää työtä. Hirsiä tuotiin jälleen manttaalin mukaan. Hirsien suuruus oli tarkoin määrätty, jotta rakennusaine olisi kauttaaltaan samanlaista. Tiilit tehtiin kartanon tiilitehtaalla, jotta niistä tulisi yhdenmukaisia. Tarkastaja ehdotti, että luokkahuoneen ikkunat asetettaisiin vain yhdelle seinälle, koillispuolelle, mutta kyläkokous määräsi, että kaksi ikkunaa on pantava myös päätyseinään, jotta luokka tulisi valoisammaksi ja ulkonäkö paremmaksi.

Vuonna 1894 koululla oli päätetty taas tehdä korjauksia, mm. käsityöhuoneen lattia oli uusittava. Sitä varten jokaisen talon tuli taas tuoda hirsiä koululle. Työ suorittaminen annettiin huutokaupalla muurari Matti Vestille, ja muurari Johan Vilenius sai tehtäväksi urakalla ulkohuonerakennuksen. Mainittuja rakennuskohteita varten tarvittavat lankut ja laudat sahautettiin vesivoimalla käyvässsä Käkikosken sahassa. Hirsien vedosta sahalle ja takaisin tuomisesta koululle maksettiin Jussi Nuuttilalle.

Lokakuun 21. pnä 1896 kyläkokouksessa keskusteltiin tarkastaja Böökin kirjelmästä, jossa hän muistutti siitä, että käsityöopettajalle ei ollut maksettu piirin puolesta maaliskuun 13. pnä 1895 säädettyä palkkaa 100 Smk. Kyläkokouksessa päätettiin yksimielisesti maksaa puuttuva palkanosa, 50 Smk, valtionavun lisäksi.

Kun koulukassaan ei saatu riittävästi varoja koulun menoihin, päätettiin kaikilta porlammilaisilta, jotka ovat merkityt henkikirjoihin, kantaa koulukassaan 50 penniä ääneltä.

Lokakuun 25. pnä 1896 pidetyssä kyläkokouksessa oli kansakoulun johtokunnan esimies Niilo Marttila esittänyt käsiteltäväksi kysymyksen, mihin toimiin koulun tulisi ryhtyä, kun koulunoppilasmäärä oli lisäytynyt niin paljon, että nyt oli jo 6 ylimääräistä oppilasta eli 56, ja koska ylimmällä luokalla oli vain 5 oppilasta, jotka pääsevät pois, ei seuraavana syksynä voitaisi ottaa ollenkaan lisää oppilaita. Tästä syystä hän ehdotti, että ryhdyttäisiin rakentamaan koululle lisärakennusta, johon tulisivat luokkasali ja opettajan asunto, ja seuraavana syksynä otettaisiin kouluun apuopettaja. Ehdotus hyväksyttiin, ja käsityöhuoneen päähän päätettiin rakentaa luokkahuone, ja siitä suoraan kulmaan rakentaa opettajattarelle kaksi huonetta ja keittiö sekä eteinen, kuten opettajallakin on. Erityisesti tilaton väestö ihastui päätöksestä ja lupasi tehdä päivätöitä koulun rakennusaikana. Tätä varten valittiin erityinen rakennuslautakunta, johon tulivat Johan Rosi, K. Felin, Johan Sjöström, N. Marttila, K. Vähämartti ja J. V. Seikkala. Kun koulu tähän asti oli ollut kylän sikopiirin maalla, sille vuokrattiin nyt oma tontti Sillastin perikunnalta 50 vuoden ajaksi 15 mk:n vuosivuokrasta.

Aineet uutta luokkatilaa ja opettajan asuntoa varten tuotiin jälleen manttaalin mukaan. Työ annettiin urakalla tehtäväksi Orimattilan Niinikoskelta kotoisin olevalle puuseppä Matti Lindroosille. Tätä rakennusta varten oli kerran päätetty pyytää rakennusapua yleisistä varoista (valtionapu)1500 Smk.

Uusi lisäsiipi valmistui ennen syksyä 1897, ja kuntakokous antoi suostumuksensa koulun muuttamisesta kaksiopettajaiseksi. (Lisäsiiven luokkatilassa toimii nykyisin Porlammin koulumuseo.)

 

Lyhennelmä dokumentista: J.E. Vuorio: Kertomus Porlammin Kansakoulun toiminnasta vuosilta 1877–1937, Koulun synty ja kehitys. (Lyhennelmä, Porlammin kotiseutumuseo/ Mervi Vuorinen)

 

Nykyinen koulumuseo, Kievarintie 2

Vanha kansakoulu keväällä 2012

Porlammin koulumuseo sijaitsee Porlammin vanhassa koulurakennuksessa (rak.1872), ja se ei ole enää koulukäytössä. Museon sijainti entisessä luokassa mahdollistaa myös entisajan koulun hengen kateedereineen, liitutauluineen ja harmooneineen.

Vanhoja kuvatauluja on yli 200 kpl, muun muassa Ebba Masalinin piirtämiä kasvitauluja ja muita luonnontieteellisiä opetustauluja.

Rihvelitaulut ja 1800 luvun pulpetti tuoleineen sekä pulpetit eri vuosikymmeniltä luovat tunnelmaa. Vanhat käsityöoppaat tytöille ja pojille mallipiirustuksineen viime vuosisadan alkupuolelta ovat esillä ja katseltavina. Presidenttien valokuvat seinillä muistuttavat menneestä ajasta samoin kuin vanha Suomen kartta seinällä. Täytetyt linnut kuuluvat luokkahuoneen rekvisiittaan.

Ei puutu kuin opettaja ja oppilaat, jotta tunti voi alkaa.

4 thoughts on “Koulumuseo, Kievarintie 2

  1. Moi, Annelille sovitin kenkää Prinsessa ruusunen kesänäytelmässä. Alli-tätini, joka täyttää syksyllä 90 v, muisteli aikojaan postineitinä kyseisessä rakennuksessa. Muistan itsekin siellä silloin poikenneeni. Itse kävin vuonna 1963 pyrkimässä kansakoulusta oppikouluun, jonne onnistuinkin pääsemään. Sistolan Kalle muistaakseni opetti maatilataloutta, taisi olla uuden koulun puolella. Veistotunnit pidettiin kuitenkin vanhalla koululla opettajana(?). Soihtulan kentällä urheiltiin.
    Pitänee tulla joskus käymään museolla ja Porlammin merkkihenkilön Hildan patsaalla. Yhden Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen vaimohan taisi tehdä gradunsa Hildasta.

    1. Kuulostaa mukavilta muistoilta! Tervetuloa kylälle 🙂

      kyläyhdistys

  2. Nykyisen Koulumuseon tiloissa toimi lukuvuonna 1961-62 Porlammin Yhteiskoulu, kun uusi rakennus joen toiselle puolelle ei ollut vielä valmistunut.
    Sittemmin Itä-Uudenmaan yhteiskoulun ensimmäisellä luokalla oli 35 oppilasta Porlammilta, Myrskylästä ja Artjärveltä. Olin yksi heistä.
    Luokkakuva vuodelta 1963 antaa ymmärtää, että vielä toinenkin vuosi oltiin vanhan rakennuksen suojissa ennen muuttoa uusiin tiloihin.

    1. Kommentisi tiedot sopivat hyvin vanhan koulun vaihtelevaan menneisyyteen.
      Porlammin kotiseutumuseo ehti jo muuttaa vanhalle koululle, ennekuin vastaperustettu yhteiskoulu tarvitsi käyttöönsä nämä tilat. Sitten, kun uusi yhteiskoulun rakenus valmistui, museon piti muuttaa takaisin, mutta sitten museo pääsikin viljamakasiinin tilohin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *