Tapahtumat

Toripäivillä 11.7.2015 myös museo mukana 

Tule katsomaan museon valokuvia. Tällä kertaa otamme mukaaan  paperikuva- valokuvakansioita, jotka olemme koonneet museolle lahjoitetuista irtokuvista. Allaoleva kuva on Irma Lassaksen os. Lehtonen lahjoittama. Irman vanhemmat olivat nimeltään Väinö ja Tyyne .

Miehiä lautataapeleitten päällä

Miehiä lautataapeleitten päällä

 

 

 

 

 

 

 

Tänäkin vuonna museo oli rakentamassa kirjaston ikkunanäyttelyä. Tule katsomaan. Toripäivänä museo järjestää arvonnan johon voit osallistua kertomalla, kuinka montaa ikkunoissa olevista peleistä olet pelannut. Kirjoita tietosi lapulle ja pudota museon pöydällä olevaan laatikkoon, niin olet mukana arvonnassa.

Kesänäyttely 2015

 

Tervetuloa toripäiville 11.7.2015 lauantaina klo 11-14 ja etsi museon pöytä!!!!!!!!

______________________________________ 

Perennoja ja taimia Porlammilta  24.5.2014

20130622_100934

Porlammin kotiseutumuseon järjestää perinteisen perennoiden ja taimien Porlammin torilla Lapinjärvellä. Myytävänä on yli 40 erilaista perennalajia. Perennoiden lisäksi myynnissä on erilaisia hyötykasveja ja kesäkukkia.  Myytävänä on mm. vanhoja maatiaisperennoja kuten kultapalloa, kerisarinkruunua, martagonliljoja, syreenifloksia, myskimalvaa ja kirjoukonhattua. Myynnistä löytyy mm. kohta kukkivaa oranssia tulikellukkaa, jonka taakse voisi istuttavaa sinistä kurjenmiekkaa tai hopeisena hohtavaa helminukkajäkkärää. Pensaiden alle rikkaruohoja estämään voisi istuttaa rentoakankaalia, kevätkaihonkukkaa tai tuoksukurjenpolvea. Kultapiiskusta ja palavasta rakkaudesta saisi kestävän punaisenkeltaisen heinäkuisen ilon. Paahteiseen paikkaan löytyy istutettavaksi maksaruohoja ja unikkoa. Jalopähkämöstä ja verikurjenpolvesta saa uskomattoman hienon violetin kukkapenkin. Polun viereltä löytää paikkansa varmasti hennon sininen unelmatädyke. Luonnonmukaiseen puutarhaan voisi istuttaa vapaasti leviämään akileijaa, puna-ailakkia, sormustinkukkaa ja peurankelloa.  Sormustinkukkaa tuntemattomampi pieni sormustinkukkakin on myös luonnonmukaisen puutarhan ilahduttaja. Torilta löytyy myös jokaiseen portinpieleen kuuluva lipstikka.  Perennapäivän myytäviin

Perennoja

akileija,asteri (2 eri lajiketta), bellis,  harjaneilikka, harmaamalvikki,  helminukkajäkkärä, ihannetädyke, jalopähkämö, kanadanvuokko, kevätesikko,  keltapäivänlilja, kevätvuohenjuuri,  kirjoukonhattu, komeamaksaruoho, korallikeijunkukka, kultapallo, kultapiisku, kääpiökurjenmiekka, kylmänkukka, mirrinminttu,  myskimalva, nauhus,  palava rakkaus, pikkusormustinkukka,  pikkusydän, pioni, puna-ailakki, ruskolilja, punainen päivänkakkara, rusopäivänlilja, saksankurjenmiekka siperiankurjenmiekka, siperianmaksaruoho, sormustinkukka, suopayrtti, syreenifloksia (syysleimun maatiaiskanta), täpläimikkä, tulikellukka, unelmatädyke, unikko, varjolilja (martagonlilja)

Maanpeiteperennoja

Alaskan kleitonia, ansikka, kevätkaihonkukka,  matalia maksaruohoja (valkoinen/keltainen), pikkutalvio, rentoakankaali, sammalleimu,  taponlehti, tuoksukurjenpolvi, tummakurjenpolvi, varjohiippa, varjorikko, varjoyrtti, verikurjenpolvi, viiruhelpi

Pensaita, köynnöksiä, puita

valamonruusu, ruusu ”neidon punastus”, vanha vaalen punainen ruusu, humala, sireeni, hevoskastanja, tuoksuvatukka, mustaviinimarja, villaheisi

Hyötykasveja ja kesäkukkia

avomaankurkku,  chili, tomaatti, ruohosipuli, lipstikka, piparjuuri, maraalinjuuri, samettikukka

Otamme mielellämme vielä kasvilahjoituksia vastaan. Jos sinulla on jaettavia perennoja tai ylimääräisiä taimia, niin ilmoita sähköpostilla museo@porlammi.fi.

 

———————————————————-

HildaKäkikoski-näyttely siirtyi Lapinjärven pääkirjastoon elokuun ajaksi, kun Porlammin koulumuseo sulkeutui.

__________________________________________________________

TAPAHTUI 70V SITTEN…

Loviisan Sanomissa oli n. puolen sivun juttu, mutta tässsä vain otsake

Loviisan Sanomissa oli n. puolen sivun juttu, mutta tässsä vain otsake

Museomme vihittiin käyttöön 25.7.1943. Samana päivänä oli kaksi eri juhlaa, päiväjuhla ja iltajuhla.Juhlat oli täkeä osa kaikkea toimintaa. Loviisan sanomissa kerrotiin laveasti juhlien ohjemasta, museon tarkoitusperästä ja hankinnoista.

Museo oli rakennettu Soihtulan yläkerran toiseen huoneeseen, jota oli käytety lähinnä pieniin kokoontumisiin.

Nykyään museollamme on 7 rakennusta ja koulumuseon tila, yli 2000 esinettä ja n. 2500 digitoitua   valokuvaa,  ei niinkään juhlia, mutta tapahtumia ja näyttelyitä on riittänyt.

HEINÄKUUSSA 2013 EHTII VIELÄ KATSASTAA VANHAT KOULUKÄSITYÖT NÄYTTELYN PORLAMMIN KIRJASTON IKKUNASSA.

VIELÄ KERTAALLEEN 28.7 SUNNUNTAINA 13-14 KOULUMUSEONÄYTTELYMME ON AUKI VANHALLA KOULULLA, JOSSA ON  MYÖS ESILLÄ TIETOA JA VALOKUVIA HILDA KÄKIKOSKESTA.

 MUITA MUSEOITA NÄYTETÄÄN VIELÄ ELOKUUN SUNNUNTAISIN 12-13

SIRENILLÄ OMA AUKIOLOAIKA VIELÄ ENSI SUNNUNTAINA 13-14.

_________________________________________________________

PERENNA- JA TAIMITAPAHTUMA PORLAMMIN TORILLA 25.5.2013 KLO 10-13

Porlammin Kotiseutumuseo järjestää perinteisen Perenna- ja taimitapahtuman Porlammin torilla lauantaina 25.5.2013. Tapahtumasta saadut tulot käytetään pääosin museon ylläpitokustannuksiin.

Olemme pikkuhiljaa alkaneet purkittamaan tapahtumassa myytäviä kasveja. Listaa myytävistä perennoista ja taimista päivitämme säännöllisesti.

Perennoja

akileija, bellis, harjaneilikka, harmaamalvikki,  helminukkajäkkärä, herttavuorenkilpi, ihannetädyke, jalopähkämö, kanadanvuokko, ketoneilikka, kevätvuohenjuuri, kirjoukonhattu, komeamaksaruoho, korallikeijunkukka, kultapallo, kultapiisku,  kääpiökurjenmiekka, kääpiöpeurankello, keltapäivänlilja, kultatyräkki,  myskimalva, nauhus,  palava rakkaus, pikkusormustinkukka,  pikkusydän, ruskolilja, orvokki, punainen päivänkakkara, rusopäivänlilja, saksankurjenmiekka (valkoinen ja sininen), siperiankurjenmiekka, siperianmaksaruoho, salkoruusu, sormustinkukka, syysleimu, tulikellukka,  unikko, varjolilja, väriminttu

Maanpeiteperennoja

Alaskan kleitonia, ansikka, isorikko, kevätkaihonkukka,  matalia maksaruohoja (valkoinen/vaalenpunainen), pikkutalvio, rentoakankaali,   tuoksukurjenpolvi, tummakurjenpolvi, varjorikko, varjoyrtti, verikurjenpolvi

Pensaita, köynnöksiä

alppikärhö, keijuangervo, valamonruusu, humala, sireeni, mustaviinimarja

Hyötykasveja

avomaankurkku, paprika, chili, tomaatti, raparperi,  kesäkurpitsa, myskikurpitsa (butternut walnut), spagettikurpitsa, viinisuolaheinä, talvivalkosipuli, lipstikka,  piparminttu, oregano, ruohosipuli, maraalinjuuri

Kesäkukkia

krassi, kiinanasteri, samettikukka, tuoksuherne

Otamme mielellämme vielä kasvilahjoituksia vastaan. Jos sinulla on jaettavia perennoja tai ylimääräisiä taimia, niin ilmoita sähköpostilla museo@porlammi.fi.

__________________________________________________________________________

VANHAT VALOKUVAT VALKOKANKAALLA PERJANTAINA 1.3.2013 KLO 18
PORLAMMIN YLÄKOULUN JA LUKION AUDITORIOSSA

Valokuvan kuvaaminen ja esittäminen ovat muuttuneet valtavasti viime vuosikymmenten aikana. Nykypäivänä jokainen lapsikin voi ottaa kymmeniä, jopa satoja kuvia digikameralla tai yhä useammin myös kännykällä. Kuvia voi ottaa, poistaa ja muokata – sen kummemmin miettimättä tai suunnittelematta. Sata vuotta sitten jokainen kuva oli pitkän harkinnan tulos. Kuvaa varten laittauduttiin ja poseerattiin hyvinkin tarkasti. Valokuva oli aarre, jota esiteltiin muille ylpeydellä ja säilytettiin huolellisesti. Nykypäivänä kuvat ovat yhä useammin vain bittejä muistikortilla tai tietokoneen kovalevyillä eikä kuvia useinkaan enää säilytetä paperilla albumissa.

1820mPorlammin kotiseutumuseolla on laaja kokoelma lasinegatiiveja, repronegatiiveja, diapositiiveja, postikorttikuvia ja muita valokuvia. Osittain valokuvat ovat samoja, mutta eri muodoissa.  Kokoelman helmen muodostavat 780 lasinegatiivia, jotka Juho Pessala kuvasi 1910-luvun alusta lähes kuolemaansa asti vuoteen 1955. Määrä on vain pieni osa siitä määrästä, jonka Juho Pessala aikoinaan kuvasi. Suurin osa negatiiveista on tuhoutunut Pessalan työtilan katon romahtaessa. Suuren ja arvokkaan työn teki Kalle Sistola, jonka ansiosta osa lasinegatiiveista saatiin pelastettua museolle työtilan raunioista. Lisälahjoituksena saatiin v. 2010 Juhon tyttären mieheltä 40 lasinegatiivia. Museo on myös onnistunut kokoamaan kyläläisiltä paljon postikorttikokoisia positiivikuvia tuhoutuneista negatiiveista. Lasinegatiivien lisäksi museon kokoelmassa on satoja muita Porlammilta otettuja ja lahjoituksena saatuja valokuvia ja negatiiveja.

Valokuvien ja negatiivien arvo on onneksi ymmärretty ajoissa ja niitä on alettu1240m systemaattisesti siirtää sähköiseen muotoon. Valokuvien lajitteluun, digitalisointiin sekä arkistointiin on käytetty satoja vapaaehtoisten työtunteja. Kaikesta huolimatta pienen museon on mahdotonta suoriutua urakasta yksin ja taas kerran meillä on ollut onnea.  Valokuvakokoelma on katsottu niin arvokkaaksi, että Museovirasto on myöntänyt sen digitalisointiin rahoitusta yhteensä n. 7 000 euroa. Rahoituksen turviin työhön on voitu palkata oma työntekijä kahtena viime kesänä.   Museovirasto on myös opastanut vanhojen valokuvien ja negatiivien oikeaoppiseen digitalisointiin. Jokaisesta kuvasta on olemassa alkuperäinen raakakopio, mutta myös hieman siistimpi versio, jossa pahimpia naarmuja ja roskia on poistettu.  Jokainen digitalisoitu kuva on luokiteltava ja siihen on liitettävä tarvittavat asiasanat, jotta kuvakokoelman hallinnointi olisi helpompaa. Tämä työ on vielä kesken, mutta se jatkuu vapaaehtoisten voimin. Näiden kuvien avulla Porlammilaisten ja siinä sivussa myös naapurikylien ja –kuntien historiaa on voitu siirtää digitaaliseen muotoon jo n. 3 000 kuvan verran. Työn tuloksena museolla onkin kattava kuvaus suomalaisesta elämästä viime vuosisadalta.

Nyt näihin valokuviin on mahdollista päästä tutustumaan. Porlammin Kotiseutumuseo järjestää Vanhojen Valokuvien katsomistilaisuuden Porlammin yläkoulun ja lukion auditoriossa perjantaina 1.3. klo 18.00 alkaen.  Auditoriossa kuvat voidaan heijastaa valkokankaalle, jotta kaikki halukkaat pääsevät niihin paremmin tutustumaan, tunnistamaan ja kommentoimaan. Tilaisuuteen kaikki ovat tervetulleita.  Ennen tilaisuuden alkua klo 17.30 lähtien  järjestetään kahvitarjoilu Porlammin Kotiseutumuseon 70-vuotisen historian kunniaksi. 1620m

Tapahtumasta voi kysyä lisää osoitteesta museo@porlammi.fi

__________________________________________________________________________

MUSEON  JOULU – näyttely on vielä kirjaston ikkunassa, jos haluat sitä katsella Nuutinpäiväviikonloppuun 12-13.1.asti.

Piparimuotteja Sireniltä

Piparimuotteja Sireniltä

_____________________________________________________________

MUSEON JOULU PORLAMMIN KIRJASTON IKKUNASSA

museon joulu-näyttelyn joulukuusi kirjastossa

Näyttelyssä on nähtävillä mm. vanhoja Kotilieden Joulu numeroiden kansia sekä näistä lehdistä kerättyjä jouluun liittyviä artikkeleita.  Kirjastoon kerätyt artikkelit kertovat joulunvietosta 1930-40-luvuilla. Artikkeleissa voit tutustua mm. siihen mitä miehelle voi ostaa joululahjaksi tai miten joulusiivous suoritetaan. Kuten artikkeleista voidaan lukea jouluruuat ja leivonnaiset ovat aina olleet olennainen osa joulua.

Joulupöydältä jokainen vaatii tavallista enemmän sekä silmän että suun herkkuja. Pikkuleipien valinnassa sirous ja hauskannäköisyys on ehdoton vaatimus pikkuleipien suhteen.

Kotilieden artikkelien mukaan 1930-luvun puolivälissä leivonnaiset suorastaan pursuivat voita, sokeria, kermaa ja kananmunia. Piparkakut, pursokkeet, kierrerinkilät, hirvensarvet ja anispyörykät saavat yhä vieläkin veden kielellä pelkästä ajatuksesta. Lehdistä löytyy myös ohjeita, kuinka kakkupaperin ja tomusokerin avulla tehdään hienosokerikuvioita kakun päälle. Mainio idea, jota vieläkin voi hyödyntää. Vuoden 1936 vuoden Kotiliedestä löytyy makeisohjeita, kuten turkkilaisherkkua, valkuaismakeisia, pähkinäsuklaata tai kermakaramelleja, jotka kaikki maistuisivat varmasti meidän perheen aikuisille ja lapsille.

Vuonna 1939 Kotilieden joululeivonnaisten ja ruokien ohjeet alkavat muuttua.  1930-luvun yltäkylläiset reseptit alkavat yksinkertaistua. Sota-aika näkyy vuosi vuodelta enemmän lehden artikkeleissa. Tuleeko joulu sittenkään? Miten valmistaa lahjoja ja ruokia pulassa ja niukkuudessa? Kekseliäisyys nousee kunniaan. Perunan käyttö saa uusia muotoja, sillä voi jatkaa vaikka marsipaania. Munaton munakas jouluruokana kuulostaa nykypäivänä uskomattomalta. Leipomiset ja paistamiset täytyy huolella suunnitella varsinkin kaupungeissa, joissa polttopuuta ei ole tai kaasun käyttö on säännösteltyä. Lehdessä julkaistaankin eri ohjeita maalle ja kaupunkiin.

Tässä vain muutama näyte, mitä näyttely pitää sisällään. Näyttely on täynnä vanhan joulun helmiä, joihin kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.verraton

_________________________________________________________________________
”VANHAT ESSUT” -Näyttely Porlammilla

Talon emäntä, tytär vai piika? Ennen tämän kaiken näki esiliinasta, joka oli merkki kantajansa sosiaalisesta asemasta.  Sananlaskun mukaan talo tunnetaan portaistaan ja emäntä esiliinastaan. Jos emännälle jäi luppoaikaa, hän saattoi nähdä paljonkin vaivaa esiliinojen koristelussa. Kiireinen ja köyhempi emäntä on voinut kulkea yksinkertaisempikin essu edessään. Essu ei ollut kuitenkaan vain essu. Esiliina on ollut kunniallisen naisen merkki, siveyden suoja ja sen on tietysti pitänyt olla puhdas, ehjä ja siisti. Kotoa ei kylille lähdetty entisaikaan missään tapauksessa ilman esiliinaa. Erikseen oli esiliinat arkeen ja juhlaan tai kotiin ja kauppaan. Essujen taskujen määrälläkin oli merkitystä, arkiessussa niitä piti olla useampi, pyhäessussa riitti yksi pienempi.

Mahdollisimman arkinen ruudullinen esiliina on juuri se, jonka monet viisi- ja kuusikymppiset muistavat omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Arkiesiliinan kangas oli mahdollisimman arkinen ja edullinen, ja  useimmiten ruudullinen. Ruutujen sekaan käyttäjä kuitenkin halusi koristeita, leikkauksia koristavia tereitä ja ketjusilmukoita sopivasti polveilemaan. Tähän aikaan työ ja tekeminen ei ollut kallista vaan kangas. Ruutuessu oli riittävän iso ja se oli ommeltu muotoon istuvaksi, ei liian isoksi tai pieneksi. Olennaista oli myös ne taskut, joista löytyi nenäliinan lisäksi vaikka mitä aarteita lapsen mielestä. Eräs vanhemmista näyttelyvieiraista kertoi, että kulkukauppiaat myivät ensimmäisiä ompelukoneella ketjupistoin kirjottuja ruutuessuja. Se selittää, miksi meidänkin näyttelyssä oli tällaisia essuja kolme kappaletta esillä.

Vaikka esiliina aluksi tuntuu voimakkaasti naisen sukupuoleen sidotulta vaatekappaleelta, niin esiliina ei ole vain naisen vaate. Esiliinoja on ollut  ja on yhä myös miehillä kuten suutareilla, sepillä ja kalastajille. 1800-luvulla esiliina kuului miesten saunavarusteisiin. 1980-luvulla kauppoihin tuli myös miehille tarkoitettuja vitsikkäitä esiliinoja, joista  oli muutama esimerkki kirjaston näyttelyssä. Essut tekevät myös paluuta miesten hallinnoimissa keittiöissä, se on osa kilpavarustelua, jolla halutaan erottua. Mies pukee essun päälleen kuin univormun. Tässä keittiössä kokkaa mies tai ainakin grillaa.

Porlammin kotiseutumuseon ja Soihdun yhteisessä esiliina näyttelyssä oli näytteillä yhteensä 98 erilaista esiliinaa. Näyttelyn vanhimmat esiliinat olivat palvelijoiden esiliinoja yli 100 vuoden takaa. Mukana oli myös hieman uudempia pidoissa passareiden käyttämiä valkoisia hienosti koristeltuja esiliinoja. Passarin palkka pidoista saattoi olla vain essu, joka oli ohutta hienoa kangasta. Essu oli nuorelle neidolle arvostuksen osoitus, hänen taitoihin luotettiin niin paljon, että hänet kutsuttiin passariksi.

Näyttelyssä löytyi kansallispukujen esiliinoja aikuisille ja lapsille. Näytillä oli myös koulussa 1950-luvulla tehtyjä esiliinoja. Aikoinaan jokaisen tytön piti tehdä koulussa esiliina taidoista riippumatta. Lisäksi näyttelystä löytyi esiliinoja raskaana olevilla naisille. Ruudullisia kokoessuja oli runsaasti.  Mukana oli esiliinoja eri materiaaleista; perinteisiä puuvillaessuja, mutta myös satiinista tai villasta tehtyjä esiliinoja. Arkiessuja, pyhäesiliinoja, marttaesiliinoja, toisin sanoen näytillä oli kattava läpileikkaus kaikenlaisista essuista.

Esiliina-näyttelyn riisuttu versio on nähtävillä Porlammin kirjaston ikkunassa aina 18.8. saakka. Tervetuloa tutustumaan ja muistelemaan!

Näyttelyn rakentajat eli Mervi Vuorinen, Eila Lindberg, Ulla Ahokas ja Leena Aho

Kuvia näyttelystä löytyy kuvagalleriasta.

Lähteenä käytetty: ET 1/2011 ja VIVA 2/2012
(lehtien artikkelit ovat myös luettavissa kirjaston ikkunassa)

 

—————————

PERENNATAPAHTUMAN rääppiäiset

Perennatapahtumasta jäi jonkin verran taimia jäljellä, jotka ovat myynnissä reilun viikon ajan. Listalta löytyy mm. kohta kukkivaa punaista korallikeijunkukkaa, jonka taakse voisi istuttavaa sinistä kurjenmiekkaa tai hopeisena hohtavaa helminukkajäkkärää. Pensaiden alle rikkaruohoja estämään voisi istuttaa rönsyansikkaa, kevätkaihonkukkaa tai tuoksukurjenpolvea. Kultapalloista ja palavasta rakkaudesta saisi punaisenkeltaisen heinäkuisen ilon. Paahteiseen paikkaan löytyisi istutettavaksi sammalleimua tai maksaruohoja, kivikkoon isorikkoa. Polun viereltä löytää paikkansa varmasti hennon sininen unelmatädyke. Sormustinkukkaa tuntemattomampi pieni sormustinkukkakin on luonnonmukaisen puutarhan ilahduttaja. Kokeilunhaluisille löytyy pieniä stevian taimia. Paikkaan, jossa mikään muu ei kasva, voi aina istuttaa vuorenkilven.   Ja jokaisesta portinpielestä pitäisi löytyä oma lipstikka.  Jos kiinnostuit näistä kasveista, niin ota yhteyttä.

sähköposti: museo@porlammi.fi

PERENNATAPAHTUMA Porlammin torilla Lapinjärvellä 26.5.2012

Porlammin kotiseutumuseo järjestää perennatapahtuman 26.5.2012 kello 10-13  torilla. Tapahtumasta saadut tuotot käytetään mm. valokuvakokoelman digitalisointiin sekä museoiden ylläpitokustannuksiin. Tapahtumassa myydään perennoiden lisäksi hyötykasvien ja kukkien taimia. Tänä vuonna on saatu lahjoituksina mm. kuvassa oleva leimukukan/syysleimun vanhaa violettia maatiaiskantaa. Myytävänä on myös muutama kappale vanhoja pioneja. Lisäksi erilaisia maanpeiteperennoja on paljon saatavilla sekä varjoon että aurinkoon. Muita myynnissä olevia kasveja on lueteltu alla:

Perennoja

akileija, bellis, harjaneilikka, harmaamalvikki,  helminukkajäkkärä, herttavuorenkilpi,  ihannetädyke, jalopähkämö, kanadanvuokko, ketoneilikka, kevätvuohenjuuri, kirjoukonhattu, komeamaksaruoho, korallikeijunkukka, kultapallo, kultapiisku,  kääpiökurjenmiekka, kääpiöpeurankello, keltapäivänlilja, kultatyräkki, kuunlilja, lehtosinilatva, mirrinminttu, myskimalva, nauhus,  palava rakkaus, pikkusormustinkukka,  pikkusydän, pioni,  rohtoraunioyrtti, ruskolilja, rusopäivänlilja, saksankurjenmiekka (valkoinen ja sininen), siperiankurjenmiekka (sininen ja sinikeltainen), siperianmaksaruoho, salkoruusu, sormustinkukka, syysleimu, tarha-alpi,  tulikellukka,  unikko, varjolilja, väriminttu

Maanpeiteperennoja

ansikka, isorikko, kevätkaihonkukka, maahumala, matalia maksaruohoja (valkoinen/vaalenpunainen), pikkutalvio,  sammalleimu, rentoakankaali,   tuoksukurjenpolvi, tummakurjenpolvi, varjoyrtti, verikurjenpolvi

Pensaita, köynnöksiä

alppikärhö, keijuangervo, valamonruusu, koristevadelma, humala, musta viinimarja

Hyötykasveja

paprika, chili, tomaatti, raparperi,  kesäkurpitsa, talvikurpitsa, stevia, viinisuolaheinä, talvivalkosipuli, basilika (kaneli, sitruuna), lippia (sitruunaverbana),  lipstikka, punalaukka, piparminttu, oregano, ruohosipuli, timjami

Kesäkukkia

krassi, ruusupapu, samettikukka, tuoksuherne

Otamme mielellämme vielä kasvilahjoituksia vastaan. Jos sinulla on jaettavia perennoja tai ylimääräisiä taimia, niin ilmoita Merville tai Mirjalle. Listaa myytävistä perennoista ja taimista päivitämme säännöllisesti.

Mervi puh. 050 4017966    sähköposti: mervi.riitta.vuorinen@gmail.com                            

Mirja puh. 0400 467048  sähköposti. mrantasalmi@gmail.com

 

 

La 5.5.12 klo 10.00 on  kotiseutumuseon TALKOOT

Siivotaan, haravoidaan ja poistetaan aluskasvillisuutta, työskennellään sisällä ja ulkona. Tapaamme Makasiinilla. Omat haravat, tai muut työkalut (vesurit, sahat) mukaan. Pölynimuri on museon puolesta. Kaikki museoasioista kiinnostuneet tervetulleita. Työt tehtyä paistetaan nuotiolla  makkaraa.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *