{"id":14,"date":"2012-12-25T14:04:51","date_gmt":"2012-12-25T12:04:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/?page_id=14"},"modified":"2024-05-19T18:18:09","modified_gmt":"2024-05-19T16:18:09","slug":"koulumuseo","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/?page_id=14","title":{"rendered":"Koulumuseo"},"content":{"rendered":"\n

Kievarintie 2, 07820 Lapinj\u00e4rvi<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n

\"\"
Vanha koulu, opettaja Rainesalo (hattup\u00e4inen), 3. vas. takana Impi Kilpinen os. Vilo \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 Milt\u00e4h\u00e4n 1900-luvun vuosikymmenelt\u00e4?<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Vanhan koulurakennuksen, nykyisen koulumuseon,\u00a0<\/strong>historiaa n. 1866\u20131900<\/strong><\/p>\n

Porlammilla koulu alkoi aikanaan siten, ett\u00e4 n. 10 vuotta ennen varsinaisen kansakoulun synty\u00e4 oli kyl\u00e4\u00e4n perustettu pienten lasten koulu eli kyl\u00e4koulu, mink\u00e4 nimisen\u00e4 se kyl\u00e4kokouksissa esiintyy. T\u00e4t\u00e4 koulua varten oli rakennettu kaksi huonetta kyl\u00e4n yhteiselle maalle eli Ali-Tikkalan Sikopiirimaalle, nykyiselle vanhan koulun paikalle. Huoneet ovat yh\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4, toinen huone Lampisen kirjastona ja toinen v\u00e4lihallina. Pienempi huone on toiminut my\u00f6s postihuoneena ja isompi huone k\u00e4sity\u00f6huoneena. N\u00e4iss\u00e4 suojissa annettiin opetusta kyl\u00e4n lapsille lukemisessa ja kirjoituksessa. Kun kansakouluasetus 1866 astui voimaan, Porlammille alettiin suunnitella varsinaisen kansakoulun perustamista. Siit\u00e4 keskusteltiin ensi kerran kyl\u00e4kokouksessa 1868.<\/p>\n

Vuonna 1870 kyl\u00e4kokous oli kutsuttu koolle k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n varsinaisen kansakoulun perustamista.\u00a0 Asiaa ajamaan valittiin erityinen toimikunta: tilanhoitaja Anders Rudn\u00e4s, lautamiehet Vilhelm Fest ja Topias Pessala ja maanviljelij\u00e4t Johan Silvast, Fredrik Sistola, Erik Rosi ja David Korppi. Nykyist\u00e4 koulurakennusta p\u00e4\u00e4tettiin jatkaa siten, ett\u00e4 rakennetaan maantielle p\u00e4in viisi sylt\u00e4 pitk\u00e4 lis\u00e4rakennus, josta tulee opettajalle kaksi huonetta ja keitti\u00f6 sek\u00e4 eteinen. Lis\u00e4ksi rakennettiin tarpeelliset ulkohuoneet.<\/p>\n

Kyl\u00e4n talolliset m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tuomaan rakennusaineita ja hirsi\u00e4 rakennuksia varten. Ty\u00f6 p\u00e4\u00e4tettiin antaa urakalla suoritettavaksi ja varat ottaa koulu- ja makasiinikassoista. Opettajalle annettiin kaksi tynnyrinalaa perunamaata koulun vierest\u00e4 ja lehm\u00e4n laidun kes\u00e4ll\u00e4 ja talviruoka yhdelle lehm\u00e4lle. Heikoille oppilaille oli annettava opetusta kuukausi ennen ja j\u00e4lkeen kouluajan, mist\u00e4 opetuksesta opettajalle maksettiin kolme tynnyri\u00e4 rukiita ja yksi tynnyri ohria, jotka my\u00f6s otettiin makasiinikassasta. Kartano, jolla ei ollut osuutta makasiiniin, otti osaa koulumenoihin suhteellisesti manttaalin mukaan.<\/p>\n

Koulurakennuksen tuli olla valmiina kev\u00e4\u00e4ll\u00e41872. Se valmistuikin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikana, jolloin my\u00f6s anottiin kuntakokoukselta lupaa koulun muuttamisesta kansakouluksi. Siell\u00e4 asiaa kuitenkin vastustettiin, todettiin, ett\u00e4 porlammilaiset voivat tyydytt\u00e4\u00e4 opinhalunsa kirkonkyl\u00e4\u00e4n perustettavassa kansakoulussa.<\/p>\n

Porlammilaiset olivat kuitenkin tiukasti vaatineet kansakoulua kyl\u00e4\u00e4ns\u00e4, ja luvattuaan huolehtia koulunsa kustannuksista, kuntakokous suostui lopulta pyynt\u00f6\u00f6n. Vaatimukseen omasta koulusta osallistui my\u00f6s nuori Hilda K\u00e4kikoski, joka kiersi kyl\u00e4l\u00e4isten luona ja kannusti vaatimaan koulun perustamista. \u00a0Koulun toiminta p\u00e4\u00e4si alkamaan 1877.<\/p>\n

Vuonna 1885 annettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, ett\u00e4 kansakouluissa on annettava opetusta my\u00f6s k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4. Siksi koululle hankittiin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t k\u00e4sity\u00f6v\u00e4lineet.<\/p>\n

Kun tytt\u00f6jen k\u00e4sit\u00f6ist\u00e4 ei huolehdittu, tarkastaja muistutti t\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4\u00e4. Kyl\u00e4kokous, johon my\u00f6s tarkastaja saapui, kutsuttiin kokoon ja se p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 kyl\u00e4 alkaa huolehtia tytt\u00f6jen k\u00e4sity\u00f6opetuksesta vuoden 1886 alusta. Opettajaksi valittiin pikkulasten opettaja Venla Gr\u00f6nroos. Opetusta annettiin viisi viikkotuntia, ja siit\u00e4 maksettiin yleisist\u00e4 varoista my\u00f6nnetty 50 mk:n vuosipalkka.<\/p>\n

Koska koulun luokkahuone oli kovin pieni ja siin\u00e4 oli annettava opetusta k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 pojille ett\u00e4 tyt\u00f6ille, tarkastaja ehdotti, ett\u00e4 rakennettaisiin uusi k\u00e4sity\u00f6huone. Lokakuun 9. pn\u00e4 1887 kyl\u00e4kokouksessa asiaa k\u00e4siteltiin, ja koska k\u00e4sity\u00f6huonetta ei saatu muuten sijoitetuksi, p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 opettajan huoneista tehd\u00e4\u00e4n uusi luokkahuone ja rakennetaan uusi lis\u00e4rakennus opettajaa varten: 4\u00bd sylt\u00e4 pitk\u00e4 ja leve<\/strong>\u00e4 v\u00e4liseinill\u00e4 kahta huonetta, keitti\u00f6t\u00e4 ja eteist\u00e4 varten osiinsa jaettu. Kivijalkaan tehtiin kellari.<\/p>\n

Perustusty\u00f6t ja kivijalka annettiin urakalla Jopi Koskisen suoritettavaksi ja varsinainen rakennusty\u00f6 Juho Tuomaanpoika Simolalle. Ty\u00f6n tuli olla hyv\u00e4\u00e4 ja sen suorittamista valvomaan valittiin erityinen 9-miehinen toimikunta. Lokakuun 4. pn\u00e4 1888 ty\u00f6t\u00e4 kokoonnuttiin tarkastamaan, ja silloin jokainen l\u00e4sn\u00e4ollut lausui tyytyv\u00e4isyytens\u00e4 ty\u00f6n hyvyydest\u00e4. Talolliset toivat rakennusaineet. rahat saatiin koulu- ja makasiinikassoista ja kyl\u00e4n tilattomat suorittivat kukin kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Hirsi\u00e4 tuotiin j\u00e4lleen manttaalin mukaan. Hirsien suuruus oli tarkoin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, jotta rakennusaine olisi kauttaaltaan samanlaista. Tiilit tehtiin kartanon tiilitehtaalla, jotta niist\u00e4 tulisi yhdenmukaisia. Tarkastaja ehdotti, ett\u00e4 luokkahuoneen ikkunat asetettaisiin vain yhdelle sein\u00e4lle, koillispuolelle, mutta kyl\u00e4kokous m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 kaksi ikkunaa on pantava my\u00f6s p\u00e4\u00e4tysein\u00e4\u00e4n, jotta luokka tulisi valoisammaksi ja ulkon\u00e4k\u00f6 paremmaksi.<\/p>\n

Vuonna 1894 koululla oli p\u00e4\u00e4tetty taas tehd\u00e4 korjauksia, mm. k\u00e4sity\u00f6huoneen lattia oli uusittava. Sit\u00e4 varten jokaisen talon tuli taas tuoda hirsi\u00e4 koululle. Ty\u00f6 suorittaminen annettiin huutokaupalla muurari Matti Vestille, ja muurari Johan Vilenius sai teht\u00e4v\u00e4ksi urakalla ulkohuonerakennuksen. Mainittuja rakennuskohteita varten tarvittavat lankut ja laudat sahautettiin vesivoimalla k\u00e4yv\u00e4sss\u00e4 K\u00e4kikosken sahassa. Hirsien vedosta sahalle ja takaisin tuomisesta koululle maksettiin Jussi Nuuttilalle.<\/p>\n

Lokakuun 21. pn\u00e4 1896 kyl\u00e4kokouksessa keskusteltiin tarkastaja B\u00f6\u00f6kin kirjelm\u00e4st\u00e4, jossa h\u00e4n muistutti siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6opettajalle ei ollut maksettu piirin puolesta maaliskuun 13. pn\u00e4 1895 s\u00e4\u00e4detty\u00e4 palkkaa 100 Smk. Kyl\u00e4kokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin yksimielisesti maksaa puuttuva palkanosa, 50 Smk, valtionavun lis\u00e4ksi.<\/p>\n

Kun koulukassaan ei saatu riitt\u00e4v\u00e4sti varoja koulun menoihin, p\u00e4\u00e4tettiin kaikilta porlammilaisilta, jotka ovat merkityt henkikirjoihin, kantaa koulukassaan 50 penni\u00e4 \u00e4\u00e4nelt\u00e4.<\/p>\n

Lokakuun 25. pn\u00e4 1896 pidetyss\u00e4 kyl\u00e4kokouksessa oli kansakoulun johtokunnan esimies Niilo Marttila esitt\u00e4nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi kysymyksen, mihin toimiin koulun tulisi ryhty\u00e4, kun koulunoppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli lis\u00e4ytynyt niin paljon, ett\u00e4 nyt oli jo 6 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 oppilasta eli 56, ja koska ylimm\u00e4ll\u00e4 luokalla oli vain 5 oppilasta, jotka p\u00e4\u00e4sev\u00e4t pois, ei seuraavana syksyn\u00e4 voitaisi ottaa ollenkaan lis\u00e4\u00e4 oppilaita. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n ehdotti, ett\u00e4 ryhdytt\u00e4isiin rakentamaan koululle lis\u00e4rakennusta, johon tulisivat luokkasali ja opettajan asunto, ja seuraavana syksyn\u00e4 otettaisiin kouluun apuopettaja. Ehdotus hyv\u00e4ksyttiin, ja k\u00e4sity\u00f6huoneen p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa luokkahuone, ja siit\u00e4 suoraan kulmaan rakentaa opettajattarelle kaksi huonetta ja keitti\u00f6 sek\u00e4 eteinen, kuten opettajallakin on. Erityisesti tilaton v\u00e4est\u00f6 ihastui p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja lupasi tehd\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4 koulun rakennusaikana. T\u00e4t\u00e4 varten valittiin erityinen rakennuslautakunta, johon tulivat Johan Rosi, K. Felin, Johan Sj\u00f6str\u00f6m, N. Marttila, K. V\u00e4h\u00e4martti ja J. V. Seikkala. Kun koulu t\u00e4h\u00e4n asti oli ollut kyl\u00e4n sikopiirin maalla, sille vuokrattiin nyt oma tontti Sillastin perikunnalta 50 vuoden ajaksi 15 mk:n vuosivuokrasta.<\/p>\n

Aineet uutta luokkatilaa ja opettajan asuntoa varten tuotiin j\u00e4lleen manttaalin mukaan. Ty\u00f6 annettiin urakalla teht\u00e4v\u00e4ksi Orimattilan Niinikoskelta kotoisin olevalle puusepp\u00e4 Matti Lindroosille. T\u00e4t\u00e4 rakennusta varten oli kerran p\u00e4\u00e4tetty pyyt\u00e4\u00e4 rakennusapua yleisist\u00e4 varoista (valtionapu)1500 Smk.<\/p>\n

Uusi lis\u00e4siipi valmistui ennen syksy\u00e4 1897, ja kuntakokous antoi suostumuksensa koulun muuttamisesta kaksiopettajaiseksi. (Lis\u00e4siiven luokkatilassa toimii nykyisin Porlammin koulumuseo.)<\/p>\n

 <\/p>\n

Lyhennelm\u00e4 dokumentista: J.E. Vuorio: Kertomus Porlammin Kansakoulun toiminnasta vuosilta 1877\u20131937, Koulun synty ja kehitys. (Lyhennelm\u00e4, Porlammin kotiseutumuseo\/ Mervi Vuorinen)<\/p>\n

 <\/p>\n

Nykyinen koulumuseo, <\/strong>Kievarintie 2<\/h2>\n
\"\"<\/a>
Vanha kansakoulu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012<\/figcaption><\/figure>\n

Porlammin koulumuseo sijaitsee Porlammin vanhassa koulurakennuksessa (rak.1872), ja se ei ole en\u00e4\u00e4 kouluk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Museon sijainti entisess\u00e4 luokassa mahdollistaa my\u00f6s entisajan koulun hengen kateedereineen, liitutauluineen ja harmooneineen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Vanhoja kuvatauluja on yli 200 kpl, muun muassa Ebba Masalinin piirt\u00e4mi\u00e4 kasvitauluja ja muita luonnontieteellisi\u00e4 opetustauluja.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Rihvelitaulut ja 1800 luvun pulpetti tuoleineen sek\u00e4 pulpetit eri vuosikymmenilt\u00e4 luovat tunnelmaa. Vanhat k\u00e4sity\u00f6oppaat tyt\u00f6ille ja pojille mallipiirustuksineen viime vuosisadan alkupuolelta ovat esill\u00e4 ja katseltavina. Presidenttien valokuvat seinill\u00e4 muistuttavat menneest\u00e4 ajasta samoin kuin vanha Suomen kartta sein\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ytetyt linnut kuuluvat luokkahuoneen rekvisiittaan.<\/p>\n

Ei puutu kuin opettaja ja oppilaat, jotta tunti voi alkaa.<\/p>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kievarintie 2, 07820 Lapinj\u00e4rvi   Vanhan koulurakennuksen, nykyisen koulumuseon,\u00a0historiaa n. 1866\u20131900 Porlammilla koulu alkoi aikanaan siten, ett\u00e4 n. 10 vuotta ennen varsinaisen kansakoulun synty\u00e4 oli kyl\u00e4\u00e4n perustettu pienten lasten koulu eli kyl\u00e4koulu, mink\u00e4 nimisen\u00e4 se kyl\u00e4kokouksissa esiintyy. T\u00e4t\u00e4 koulua varten oli rakennettu kaksi huonetta kyl\u00e4n yhteiselle maalle eli Ali-Tikkalan Sikopiirimaalle, nykyiselle vanhan koulun paikalle. Huoneet … <\/p>\n

Read the full post →”Koulumuseo”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-14","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/14","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=14"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":759,"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/14\/revisions\/759"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.porlammi.fi\/museot\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}