Marraskuun kuvat

Kuvia on kertynyt tälle sivulle monen vuoden ajan. Nyt ajattelin pitää taukoa, koska en tiedä, kiinnostavatko Porlammin kotiseutumuseon kuvat edelleen. Jossain vaiheessa, kun muut kiireet hellittävät, voin päivittää näitä sivuja uudestaan. Itse voit vaikuttaa tähän kertomalla, että katselet näitä kuvia. Silloin olisi kiva jatkaa.

Marraskuulle olen valinnut kuvia Raili Sirenin albumista ja ne ovat Juho Pessalan ottamia postkorttikokoisia kuvia.

Porlammin keskustan osuuskaupan myyjä

Porlammin keskustan osuuskaupan myyjä

Juho Pessala on ottanut muitakin sisäkuvia osuuskaupasta, niistä on  lasinegatiivitkin jäljellä, mutta tämä on on kopio paperikuvasta ja minulle uusi. Tunnistaisiko joku myyjän ja miltähän vuosikymmeneltä kuva olisi.

Porlammin työväentalo

Porlammin työväentalo talon pervekkeen portaat näkyvät oikealla. Juho Pessala oli ollut myös maalaamassa seinämaalauksia taloon, kuten kuuleman mukaan myös kulisseja näyttämölle. Juhannusjuhlat lienevät kyseessä.

Tämä työväentalon kuva on kolmas kuva, jonka olemme löytäneet. Muut  kuvat ovat lasten joulujuhlasta lapsineen talossa  ja näyttämön remontista työmiehineen. Työväentalon palossa varmasti tuhoutui paljonkin hienoa materiaalia, mutta jos jollakulla on kuvamateriaalia  talon sisältä olisi hauska nähdä niitä.

Lokakuun kuvat

Hirsinen asuinrakennus ulkorakennuksineeen. Foto: Juho Pessala

Hirsinen asuinrakennus ulkorakennuksineeen. Foto: Juho Pessala

Helenin talo Myyrän tiellä. Ulkovuoraus tehty osaksi  päreillä. Foto Juho Pessala

Helenin talo Myyrän tiellä. Ulkovuoraus tehty osaksi päreillä. Foto Juho Pessala

Tunnistaako kukaan kuvaottopaikkaa?

Syyskuun kuvat

Syyskuun kuvina Porlammin kotiseutumuseon yli 3000 valokuvan joukosta löytyy myös iso joukko ns. käyntikorttikuvia (visiittikuvat). joita teetettiin valokuvastudioissa jo 1900-luvun alkuajoista lähtien. Käyntikorttikuvien edeltäjiä olivat 1800-luvulla ns. miniatyyrikuvat.  Miniatyyrikuvia teetettiin ja annettiin lahjaksi mm. kosintatarkoituksissa.

Käyntikorttikuvan merkitys oli porvariston piireissä vallinnut tapa antaa vierailulle mentäessä valokuva itsestä, jos vierailulla oli erityinen merkitys. Minulle ei ole selvinnyt, lähetettiinkö kuva esim. audienssia pyydettäessä, vai annettiinko ne oven avaajalle, joka kävi sitten ilmoittamassa vierailijan tulosta kyläilemään.

 1860:  Pietarista saapuneet Borchardtin veljekset ryhtyvät markkinoimaan Helsingissä pahville liimattuja käyntikorttikuvia.  Niiden vaihto kuuluu vuosikymmeniä porvarilliseen perhekeskeiseen seurusteluinstituutioon.

Valokuvakokoelmistamme löytyy myös paksu valokuvakansio, joita on tehty yksinomaan käyntikorttikuvia varten. Tässä varmasti oli jo keräilykokoelman makua, vertaa vaikka pahviset autonkuvat kahvipakkausten päällä. Niihinhän tehtiin kansioita 1950-luvulla.

1860:  Valokuva-albumit tulevat kauppaan.  Käyntikorttikuvat on helppo sijoittaa sivulle työntämällä kuva raosta sivun sisään.  Käyntikorttikuvien aika kestää 60 vuotta.(Kursiivitekstit, hakanmediankronikkaa.blogspot.fi valokuvaus)

594_2

593_1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

591_2 592_2Nämä neljä käyntikorttikuvaa on lahjoittanut valokuva-arkistoomme Anja Varjola

 

Elokuun kuvat

Koska kesä vain jatkuu helteisenä, etsin museon kuva-arkistosta hienoja kesäkuvia. Ensimmäinen kuva on Pyhäjärveltä. Pojat ovat onkimassa Ahvenkivillä. Pyhäjärvellä käyneet tuntevat ehkä kivet muillakin nimillä, joten kertokaa, mitä nimityksiä kivistä olette kuulleet. Kuva lienee otettu 1940-luvulla.

Pojat onkimassa (1940-luvulla?)

Pojat onkimassa (1940-luvulla?)

Toinen kuva on viime vuosisadan alusta 1910-luvulta. Siinä ollaan Rantamäen heinätalkoissa. Kuvan ottaja on nähtävästi Juho Pessala. Talkoolaisia on aikamoinen määrä.

Rantamäen heinätalkoot

Rantamäen heinätalkoot

Heinäkuun kuvat

Katselin Porlammin sillan tämänhetkisiä remonttikuvia Porlammin sivuilla, ja tuli mieleeni, että museollamme on parikin kuvaa edellisistä silloista samaisella joen ylityspaikalla.

Ensimmäinen kuva viime vuosisadan alusta on tehty rasteripaperille, eikä kuvaajasta ole varmuutta. Siltaa kutsuttiin Nahkurin sillaksi tai Suurenkylän sillaksi.  Varsinainen kylän keskus oli kuvaajan puolella jokea. Nahkuri Vannisen talo ulkorakennuksineen on jokea lähinnä. Tässä kuvassa näkyvät kauniit vanhan sillan kaaret.

23_cont._korj.Toinen kuva sillasta arkistossamme on merkitty otetuksi vuonna 1918. Nahkurin pyykit on levitetty rantanurmelle kuivumaan. Takana oikealla rakennetaan, kattotuolit ovat jo paikoillaan. Lehmät ylittävät jokea parhaillaan.  Kuva on Pessalan lasinegatiivista kehitetty. 39, 563, 39_cont., korj.

Kolmas kuva on jo Ns. uuden sillan rakennustyömaalta vuodelta 1934 ja on Pessalan lasinegatiivi. Takana mäellä on nuorisoseura Soihdun talo ”Soihtula”.

 

1666m

Kesäkuun kuva

Kesä on vihdoin alkanut. Tätä odottaessani selailin museon valokuvia ja löysin suurenmoisen kuvan kesäkuun kuvaksi viime vuosisadan alusta. Kolme poikaa istuskelee päivänkakkaraniityllä. Viime vuonna tuli yksi tunnistus kuvasta, Pallaksen veljekset siinä istuskelevat, Jos kuva on 1910-luvulta, se voisi olla jo Juho Pessalankin ottama, koska kuvan valokuvapaperi on samanlaista kuin Juho Pessalankin siihen aikaan käyttämä paperi.

Paperikuvan takana oli  teksti (vas): Teudor, Ilmari ja Rafael

Paperikuvan takana oli teksti (vas): Teudor, Ilmari ja Rafael

Toukokuun kuva

Kesä on tainnut tulla yht’äkkisen nopeasti, enkä ole ehtinyt tarkastella vanhoja kuvia, joten nyt perennapäivän kunniaksi (lauantain 24.5. klo 10-13, Porlammin torilla) laitan kauniin vaalenpunaisen akileijani toikokuun kuvaksi. Perennamyyntiin laitan tämän akileijan siementämiä taimia, jotka ovat toivottavasti myös vaaleanpunaisia.

IMG_6208

Huhtikuun kuva

Pääsiäinen on taas kohta. Sitä miettiessäni muistin, että Aune Vappulan kuvien mukana museollemme tuli pari pääsiäiskorttia, jotka hän oli säilyttänyt. Kortti on 102 vuotta vanha.

Ystäville ja sukulaisille lähetettiin paljon kauniita kortteja, joissa usein vain kerrottiin, että lähettäjä muistelee kortin saajaa ja aikoo kirjoittaa pitemmän kirjeen, kunhan vain ehtii.

Kortin tekstissä on päiväys 5.4.1912 ja se on lähetetty Hilja Lampiselle Porlammille

Kortin tekstissä on päiväys 5.4.1912 ja se on lähetetty Hilja Lampiselle Porlammille.

Tämän kortin avulla Porlammin kotiseutumuseo toivottaa kaikille Hyvää Pääsiäistä!

Helmikuun kuva

Halusin etsiä arkistotamme lisää talvikuvia, ja löytyihän niitä. Hiihtoasut ja -välineet ovat  vain muuttuneet. Arkistokirjamme kertoo, että Porlammin koulun alaluokkalaiset ovat hiihtoretkellä opettaja Kerttu Seijeksen johdolla. Onko taustanäkymässä Kolholankallio? Silloin kuva on  otettu nykyisen Hilda Käkikosken koulun takaa joskus 50-luvulla. Jos joku tunnistaa itsensä tai pari puuttuvaa nimeä olisi kiva saada lisää tietoja kuvasta, esim, milloin tämä on otettu? Kuvasta voisi olla muutakin kerrottavaa, missä siihen aikaan hiihdettiin, tai mitä muuta talvella tehtiin?

15 reipasta hiihtäjää open kansssa ryhmäkuvassa

15 reipasta hiihtäjää open kansssa ryhmäkuvassa, kuvan ottajasta ei ole tietoa

Eturivissä vasemmalta: Jukka Peltola, Margareta Tahko, Pirjo-Riitta Nieminen ja Tauno Salo

Takaa vas: Marjatta Karmia, Hannele Ek, Kalevi Keskisalo, Marjatta Junna, op. Seijes, Kyösti Salo, Heikki Mäkelä, Marja-Liisa Andersson, Teuvo Tuuri, Anita Anttila, Raija-Liisa Vähämartti, Marita Haavisto ja Anna-Liisa Peltola.

 

Tammikuun kuva

Pessala-näyttelyt ovat ohi. Loviisan kaupunginmuseon ” Pääskynen boordissa” 6.10.13. -17.11.13. ja Porlammin kirjaston ikkunanäyttely ”Jälkimaininkeja Pessala-näyttelystä” 22.11.13.- 8.1.14. Kiitokset kaikille auttajille.

IMG_6634

Kaikki eivät varmasti ehtineet Porlammille tätä ikkunanäyttelyä katsomaan, joten laitan pari kuvaa siitä, mitä vielä uudelleen oli näytillä.

Kaikki materiaali oli myös päänäyttelyssamme Loviisassa. Sapluunoita tosin oli vaikka kuinka paljon, ja osaa niistä esiteltiin vasta tässä ikkunanäyttelyssä. Pessalan sapluunoitaNäissä kuvissa esiintyvistä pääskysistä syntyi Loviisan näyttelymme nimi. Siitä kerrotaan myös näytelyjulkaisussa, jota Porlammin kotiseutumuseo myy edelleen. Julkaisu kertoo Juho Pessalan elämäntarinaa laajalti ja valottaa sen aikaista maailmankuvaa yleisemminkin. Pessalan nuotteja

Juholta löytyi iso valikoima nuotteja, hän soitti viulua ja esiintyi sekä yksin että duona ja  säesti myös mykkäfilmejä. Nuotteja  käytettiin myös Juhon perustamassa Carmen-orkesterissa, joka oli suosittu tanssiorkesteri 30-luvulla.

Puuhevonen ja muita leluja

Ikkunanäyttely esitteli myös Juho Pessalan muita taituruuksia. Aika monessa talossa Porlammilla on Pessalan ootraamia ovia, hänen koristemaalaamiaan huonekaluja tai hänen suunnitelemiaan ja tekemiään lasten leluja.