Maaliskuun kuva

Kuvailtamme 1.3. Porlammin lukion auditoriossa onnistui hienosti, kiitos kaikille osallistuneille. Saimme paljon lisätunnistuksia niistä yhteensä n.130:stä esitetystä kuvasta. Toivottavasti saitte jonkinlaisen käsityksen tekemästämme työstä.

Mukana oli jo vähän uudempiakin kuvia; Aune Vappulan 1960-luvun lopussa ottamia diakuvia, joissa näkyy kylän kehitystä, jota Aune osasi myös dokumentoida tajuten kylän katoavan kulttuurin merkityksen. Aunen n. sadan kuvan kokoelmasta esille tulee nyt pari talokuvaa, joissa muuttuminen näkyy selvästi.

Korpin vanhaa taloa ei enää ole, onneksi kuvia on säilynyt. Korpin talon kuva on päätynyt jopa postimerkiksi. Sitä en tiedä, kuka postimerkkikuvan on ottanut, olisi kiva sekin saada selville.

Korpin vanha päärakennus Porlammintiellä

Korpin vanha päärakennus Porlammintiellä

Eero Rosin talo Tuurintiellä on onneksi olemassa vain hieman muuttuneeena ja on hienosti kunnostettuna hyvin säilynyt.

Upeat pionit ovat reunustaneet Eero Rosin talon pihatietä

Upeat pionit ovat reunustaneet Eero Rosin talon pihatietä

Helmikuun kuva

Näin kauppakapinapäivän jälkeen tuli mieleen näyttää kuvia entisestä kylän keskustan osuuskaupasta; osuuskauppojahan on ollut parhaimmillaan kolme kappaletta. Keskustan lisäksi Porlammin työväentalolla ja Tyyskänmäellä. Eri aikoina on ollut monia muitakin kauppoja. Karakkeeella oli kauppoja kaikkiaan kolmessa eri pisteessä, Kiisken kauppa keskustassa ja nykyisessä Myyrän talossa suomalaishuopissa on ollut leipomon ja Karakkeen kaupan lisaksi vielä yksi sekatavarakauppa. Amanda  Pessalalla oli aseman takan pieni pussikauppa, josta hän myi tietääkseni Tyyskänmäen kaupan tuotteita pusseittain. Ajanjaksoja en tähän ala muistella, mutta kertokaa, jos teille tulee kaupankäyntiasioita mieleen.

Keski-Uudenmaan vanha osuuskauppa

Keski-Uudenmaan vanha osuuskauppa

Kylän keskustan vanhan osuukaupan tekstiilitavaraosastoa

Kylän keskustan vanhan osuuskaupan tekstiilitavaraosastoa

Kalle Sistolan kertomus kirjoituskipailusta Käkikosken koululla

Porlammin, Käkikosken koululla suurmenestys kirjoituskilpailuissa 1959

Koulun lopettajaisjuhlassa klo 10 katseltiin käsitöitä, jotka olivat näytteillä yläkoulun luokassa. Siellä ihailtiin niiden hyvää tekoa. Näytteillä oli esiliinoja, kirjailtuja ja nimikoituja tyynyliinoja, pöytäliinoja. Erikoisesti alakoulun työt oli hyvin huolella tehtyjä, josta kiitos opettaja Venttolalle. Mutta paljon huolta oli uhrattu yläkoululaisten revinnäisliinoihin, pukuihin ja liinavaatteisiin. Mutta myös poikien puutyöt osoittivat hyvää taitoa. Viljo Eskola on saanut pojat paneutumaan käsitöihin.

Varsinainen lopettajaisjuhla pidettiin yläkoulun luokassa. Veisattiin suvivirsi, tanhuja oli, oli voimistelua ja vähän kaikkea kiinnostavaa.

Sitten pidettiin väliaika, jonka aikana kannettiin kolme polkupyörää luokan kateederille. opettaja Linden kertoi, miksi ne olivat siinä. Vuosi sitten oli pidetty valtakunnallinen kirjoituskilpailu Suomen polkupyöräteollisuusyhdistyksen alkuun panemana. Kilpailu oli henkilökohtainen ja joka koulu hoiti oman osansa. Ensimmäinen sarja käsitti III-V luokat ja toinen sarja VI-VIII luokat. Kummankin sarjan paras kirjoitus, joka jollakin tavalla koski polkupyöriä, lähetettiin määrättyyn paikkaan. Toukokuun lopulla ilmoitettiin Lindenille, että koululle tulee kolme polkupyörää voittoina kilpailusta. Yläluokkien sarjan valtakunnallinen voittaja oli Matti Sistola; aihe ”Mielikuvituskäynti suomalaisessa polkupyörätehtaassa”. Alaluokkien sarjan toinen oli Aimo Laukkanen; aiheenaan ”Miksi suomalaisen tulee käyttää polkupyörää..”. Nämä kirjoituksen olivat niin hyviä, että kolmaskin polkupyörä annettiin samalle koululle ja Linden oli sen ratkaissut Jussi Vilolle; aihe ” Kesäretki suomalaisella polkupyörällä”.

Pyörien luovutuksen yhteydessä puhui opp. Linden suomalaisen työn merkityksestä. Käytä kotimaista, suosi suomalaista, pätee tänäkin päivänä.

 

Kirjoitus on kopioitu Kalle Sistolan ’Porlammin juttui II’ kirjoitelmakokoelmasta. Hänen kirjoituksensa on koottu kahteen eri juttukokoelmaan konekirjoitusliuskoina (I ja II), joissa on hänen sanojensa mukaan ’Muisteluksia, muistiinpanoja kymmenien vuosien ajoilta’.

Nyt museo haluaisi kuulla teidän omia kommenttejanne tästä tapahtumasta, jos jotain muistuisi mieleen. Kalle Sistolan juttu on kirjattu vuodelle 1959, mutta museon valokuva tapahtumasta on kirjattu vuodelle 1955. Kumpi on oikein? Kiitos tiedosta 1959 on oikein.

Kirjoituskilpailujen palkintojen jako kevätjuhlassa 1955

Kirjoituskilpailujen palkintojen jako kevätjuhlassa 1959

Tammikuun kuva

Museon kuvakokoelmissa on paljon vanhoja luokkakuvia, joista osassa on tunnistamattomia henkilöitä tai kuvanottovuosi puuttuu.

Ensimmäisestä kuvasta, joka on Porlammin kansakoulusta vuodelta 1953-54, puuttuu oikealta eturivistä ensimmäisen tytön etunimi, sukunimi on Rosti, sekä eturivistä oikealta neljännen tytön koko nimi. Luokan opettaja on Kerttu Seijes. Onko kuva Nykyiselta Hilda Käkikosken koululta vai Kartanon koululta?

Toisesta Käkikosken alakoulun kuvasta vuodelta 1952 puuttuu keskirivistä oikealta ensimmäisen tytön nimi kokonaan ja takarivistä vasemmalta puuttuu ensimmäinen, viides, kuudes ja kahdeksas lapsen nimi. Opettajan nimi on Iida Venttola.

luokkakuva 1953-54

Porlammin kansakoulun luokkakuva 1953-54

Käkikosken alakoulun luokkakuva 1952

Käkikosken alakoulun luokkakuva 1952